Olen huomannut, että maassa, jossa kaikki perusasiat on ainakin suurimmaksi osaksi okei, ihmiset pitävät esimerkiksi perhettä ja kattoa päänsä päällä itsestäänselvyytenä. Minkä takia ihmiset tekee niin? Miksei niistä yksinkertaisista asioista voida vaan olla onnellisia? Jos sanoo olevansa onnellinen, niin kaikki olettavat heti siihen olevan joku erikoinen syy. Ei se mene niin.. Mä olen onnellinen, koska mulla on maailman ihanin poikaystävä rinnallani, perhe joka välittää musta ja ne muutama niin tärkeä ystävä, jotka on aina mun tukena.
Asia josta monet aina haaveilevat on raha. Lottovoitto on hyvin yleinen unelma ihmisillä,
Musta tuntuu, että varsinkin meillä suomalaisilla on tapana valittaa asioista ihan liikaa. Välillä valittamiseen on toki syytä, mutta hyvin usein oikein etsimällä etsitään niitä ongelmia ja tehdään kärpäsestä härkänen. Allekirjoittaneella on paha tapa itsekin sortua kyseiseen asiaan, mutta siksi tämän kirjoituksen teenkin. Myönnettäköön, että tätä kirjoittaessa tulee kyllä soimattua itseään siitä jatkuvasta äkäilystä mitä Marko sai kestää ja mille ei oikeasti ollut yhtään mitään syytä.
Jatkossa kun mietitte mitä kaikkea teiltä puuttuu tai mitä vikaa jossakin asiassa on, miettikää myös sitä mitä teillä on jo. Kunnon kotia ei esimerkiksi kaikilla ihmisillä ole, saati rakastavaa perhettä. Olkaa onnellisia, jos teillä on nämä asiat elämässänne. Älkää aina havitelko kaikkea lisää. Materialistisuus on saanut vähän liian suuret mittasuhteet.
~Julia
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti